Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



maanantai 26. marraskuuta 2007

Päästöjen lyhyen aikavälin vaikutukset unohtumassa?

Kansainvälinen ilmasto asiantuntija pelkää että painostus ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin ongelmista sekoittaa ihmiset, mitä tulee lyhyen aikavälin ongelmiin.

Uusi-Seelantilainen Gavin Fisher suoritti juuri neljän vuoden tutkimuksen saasteiden vaikutuksesta terveyteen. Hänen mukaansa ihmiset ovat unohtamassa millaisia lyhyen aikavälin vaikutuksia fossiilisten polttoaineiden käytöllä on ympäristölle, kun tiede keskittyy ilmastonmuutokseen.

Raportoi Australian Broadcasting Corporation, ABC, verkkosivuillaan.

lauantai 17. marraskuuta 2007

Ilmastonmuutoksen vaikutukset sademetsiin

Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset sademetsiin ovat aivan ilmeisiä: lämpötilojen nousu ja kuivuuden lisääntyminen muuttavat olosuhteet epäotollisiksi sademetsille. Kuivuus lisää metsäpalojen määrää ja kulotuksen karkaamista käsistä. Esimerkkinä El Niño-ilmiö, jonka seurauksena sadekausi kauden perään jää Kaakkois-Aasiassa tulematta. Lisäksi(wwf)

Sademetsien tuhoamisella on selkeä yhteys ilmastonmuutoksen vaikuttajana. Metsät luovuttavat sitomansa hiilidioksidin esim. polton aikana ilmakehään. Sademetsien toiminta hiilidioksidinieluina alueella myös hävityksen jälkeen lakkaa. Tässä on siis oravanpyörä valmiina.

Ilmaston muuttuminen sademetsissä tekee hallaa niin kasvilajeille kuin eläimillekkin, lajeja alkaa hävitä, maan ja luonnon monimuotoisuus köyhtyy rajusti. Pelkästään alueen vesistöjen ekosysteemeihin ja kaloihin tuleva vaikutus aiheuttaa ongelmia paikallisväestölle toimeentulon ja ravinnonsaannin takia.

Meillä on ratkaisun avaimet kuitenkin käsissämme: voimme jokainen edistää ilmastonmuutoksen hidastumista ja tulevaisuudessa sen hallintaa. Esimerkkeinä edistämällä kestävää energiapolitiikkaa, käyttämällä joukkoliikennettä tai kulkemalla jalkapelillä, suosia kotimaista ruokaa jne.

lauantai 10. marraskuuta 2007

Öljyonnettomuus Kalifornian rannikolla

Kalifornian San Fransiscon lahtea uhkaa alueen pahin öljyturma kymmeneen vuoteen, kun Etelä-Koreaan matkalla ollut Cosco Busan-alus törmäsi keskiviikkona sumuisen sään takia siltarakenteisiin, aiheuttaen näin vakavan öljyvuodon.

Perjantaina kuusitoista rantaa oli suljettuna ja alueelta on löytynyt öljyn tahrimia lintuja. Öljylautan pelätään myös uhkaavan muita alueella asuvia eläimiä, kuten merileijonia ja hylkeitä.

Sanomalehti San Jose Mercury News kritisoi rannikkovartioston ja paikallisten viranomaisten toimia, näiden ensin ilmoitettua vuodon suuruudeksi 300 litraa, joka kuitenkin myöhemmin muuttui 220 000 litraksi.

Meribiologi Tina Swanson arvioi CNN:n uutisissa seuraavasti: 'Öljyvuodon seuraukset saattavat näkyä alueella kuukausia ja jopa vuosia' uutisoi HS.fi.

sunnuntai 4. marraskuuta 2007

Autoverouudistus talutushihnana?

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 3.11.07 esiteltiin hallituksen esitystä autoveron uudistamisesta.

Uudistuksen mennessä läpi muuttuisi henkilöautojen hankintavero sekä vuosittainen ajoneuvovero täysin. Tällä hetkellä hankintavero on keskimäärin 26 prosenttia auton hinnasta, mallista tai ominaisuuksista riippumatta. Uudistuksen jälkeen veroprosentti määräytyisi auton hiilidioksidi päästöjen mukaan, tällöin hankintavero vaihtelisi 10 ja 40 prosentin välillä. Keskimääräisesti hankintavero laskisi 22 prosenttiin. Myös ajoneuvoveron haarukka kasvaisi uudistuksen myötä, nykyisestä 95-128 eurosta, 20-606 euroon.

Uudistuksella pyrittäisiin rohkaisemaan vähäpäästöisien ja tehokkaasti energiaa hyödyntävien autojen käyttöä. Uudistuksellaan Suomi nousisi autoverotuksessa EU maiden kärkikaartiin. Kun muilla vastaavanlaista verotusmenetelmää hyödyntävillä mailla on autot jaettu päästöjen mukaan veroluokkiin, valitsevat ihmiset kustakin veroluokasta saastuttavimman auton, tällöin verotusmalli ei ohjaa ihmisiä vähäpäästöisempien autojen käyttöön. Suomen veromalli olisikin siinä mielessä moderni, että jokainen päästöjen lisägramma kasvattaisi maksettavaa veroa.

Kantani on yhtäläinen artikkelin kanssa. Tällainen uudistus olisi tervetullut liikenteen päästöjen vähentämisessä. Toisaalta uudistuksen edullisuus päästöjen leikkaamiseen voidaan asettaa kyseenalaiseksi, sillä halvemmat verot mahdollisesti kasvattaisivat autojen määrää liikenteessä vähentäen näin, jo nyt vähäistä, julkisen liikenteen käyttöä. Uudistus johtaisi kuitenkin oletettavasti autokannan uudistumiseen, jolloin saastuttavimmat autot saataisiin pois liikenteestä.

torstai 25. lokakuuta 2007

Eduskunta hallitukselle: Rivakkuutta Itämeri-politiikkaan!

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa keskiviikkona käytiin keskustelua maatalouden päästöjen, Puolan maatalouden, Pietarin jätevesien ja muiden ongelmien vaikutuksesta Itämeren tilanteeseen. Itämeren surkean tilan syiksi nimettiin mm. maatalouden ympäristötukien tehottomuus sekä huono koordinaatio valtion sisäisten hallinnonalojen ja kansainvälisten järjestöjen välillä.
Venäjän suurempi kiinnostus taloudelliseen hyötyyn kuin ympäristönsuojeluun on myös osoittautunut suureksi huolenaiheeksi, etenkin Venäjän Suomenlahden pohjaan suunnittelemaa kaasuputkea pidettiin vaarallisena, vaikka Eero Heinäluoma (sd) muistuttikin, että putki oli alun perin Suomen idea.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen (sd) syyttää hallitusta pelastustoimien hitaudesta ja sitä kannustaa ahkerampaan toimintaan kansainvälisessä Itämeri-yhteistyössä. Monet muutkin kansanedustajat ovat jo huolissaan hallituksen toiminnan hitaudesta ja asioiden vähättelystä, ja Claus Andersson (vas) pisti alulle ajatuksen Itämeren raportista, joka olisi samanlainen kuin brittiekonomisti Nicolas Sternin tekemä ilmastonmuutosraportti ja jossa laskettaisiin Itämeren suojelun kustannukset ja hyödyt.
Minun mielestäni on todella hyvä asia, että kansanedustajatkin ovat jo alkaneet huolestua enemmänkin Itämeren huonosta tilanteesta ja päättäneet jopa tehdä jotakin sen eteen velttoilun sijaan!

Lähde: HS 25.10.2007

keskiviikko 17. lokakuuta 2007

Vanhaa pullaa tankkiin?

Moottorilehdessä (10/2007) oli mielenkiintoinen artikkeli suomalaiskeksinnöstä, joka saattaa olla mahdollisesti parempi (ympäristöystävällisempi) vaihtoehto esim. sokeriruo'osta tehdylle polttoaineelle.
Suomalainen energiayhtiö St1 on kehittänyt polttoainetta (eli etanolia), joka tuotetaan raaka-aineen syntypaikan lähellä säästäen näin kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia (ja päästöjä). Polttoaineen raaka-aineiksi käytetään esim. elintarviketeollisuuden (panimot, leipomot, juustolat) jätteitä - ja prosessissa syntyy vain 2 % hiilidioksidia.
St1:n mukaan nyt Lappeenrannassa käynnistetty biopolttoainelaitos on ensimmäinen kaupallinen sovellus maailmassa. Kys. tuotantolaitos tulee arvioiden mukaan tuottamaan n. miljoona litraa etanolia per vuosi - tavoitteena on nostaa Suomen tuotanto 70 miljoonaan litraan, jonka saavuttamiseen tarvittaisiin muutamien kymmenien tuotantolaitosten rakentamista.
Tulevaisuudessa biopolttoaineen raaka-aineeksi saattaa tulevaisuudessa käydä jopa normaali sekajäte, jota kerääntyy täällä Pohjolassa aika törkyisen paljon. Kuulostaa hyvältä, ja toivottavasti sitä onkin. Mietityttää vain tuo, miten paljon tuotantolaitosten rakentaminen rasittaa luontoa..

maanantai 15. lokakuuta 2007

Poppari oikealla asialla

WWF sivuilla kerrotaan MTV3 27.10 näytettävästä dokumentista, jossaWWF:n luonnon lähettiläs Antti Tuisku tutustuu järjestön työhön Malawin luonnon ja väestön puolesta. Dokumentti tulee myös popparin omalle Greatest Hits DVD:lle (julkaistaan marraskuussa).

Ohjelma kertoo Malawin ongelmista ja keskittyy paljon Antin omiin ajatuksiin luonnonsuojelusta ja mahdollisuuksista vaikuttaa Malawin tilanteeseen. Dokumentissa nähdään paikallista väestöä ja luontoa Antin karisman lisäksi.

Tämä projekti on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä työstä, joka alkaa kantaa hedelmää.

WWF Malawi hanke on lähtöisin vuodesta 2001. Tavoitteina ympäristön suojelu ja kestävän kehityksen luonti panostaen nuoriin ja asenteisiin. Tulokset alkavat näkyä, kalakannat vahvistuvat hankealueilla, puut säästyvät ja paikallisille on kehitetty vaihtoehtoista toimentuloa kalankasvatuksessa (kalastuksen sijaan) ja puutarhojen pidossa (puiden keruun sijaan). WWF on myös perustanut koulunyhteisön.

Näkymättömät - eläimet viihteessä

Tänään on Blog action day (blogiteemapäivä) ja kirjoittelemme bilsan kolmoskurssin (ympäristöekologia) tunnilla blogia.

Ilmastonmuutos on todellinen uhka ja tärkeä asia, mutta vähäsen huolestuttaa, että kaikki muut asiat jäävät sen jalkoihin. Minä haluaisin kiinnittää huomiota eläinten oikeuksiin.

Mikä oikeus meillä ihmisillä on vangita eläimiä esiintymään huviksemme esimerkiksi delfinaarioihin, rodeoihin, härkätaisteluihin, sirkuksiin jne.?

Kannattaa vilasta lisätietoa hyvältä suomenkieliseltä sivulta http://www.theinvisibles.eu, josta löytyy myös mielenkiintoinen blogi http://www.theinvisibles.eu/index_01.php ajatusten vaihtoa varten.

Ekologinen elämäntapa - parempi vaihtoehto

Nykypäivänä, kun ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat kuumimmillaan, siirretään kaikki odotukset ja vastuu maapallon pelastamisesta nuorison harteille. Itse nuorena henkilönä ainakin aluksi ahdistuin näistä "paineista" joita meidän varaamme lasketaan, mutta sitten aloin pohtimaan asiaa tarkemmin; ei ole muuta mahdollisuutta, jos ME emme nyt tee jotakin ympäristömme elpymiseksi ja säästämiseksi, luultavasti kukaan muukaan ei sitä tule tulevaisuudessa tällä asenteella tekemään. Silloin kun on jo kenties liian myöhäistä.

Apokalyptisista mielikuvista arkisempiin: tavallisilla arjen puhteilla ympäristön hyväksi todellakin on merkitystä, vaikka niiden vaikutuksen suuruutta ei aina pystyisikään käsittämään. Tästä todisteena ovat Nuorisotiedotuskeskus Kompassin nettisivujen (www.kompassi.info) erinomainen kattaus arkipäivän kulutusvinkkejä nykypäivän nuorelle, sisältäen mm. kaikkea oikeaoppisesta roskien kierrättämisestä ekologisiin sisustusvinkkeihin tai vaikkapa ekobileiden järjestämiseen. Esimerkiksi juuri sisustusvinkeissä on halvalla ja helposti toteutettavia ohjeita huonekalujen valmistamiseen/hankkimiseen itsenäisesti asuvalle nuorelle.

Vinkkejä oli selvästi laadittu tietty pilke silmäkulmassa, mutta ainakin itselleni seassa oli useita oikeasti varteenotettavia vaihtoehtoja, ja löysin vastauksia useisiin pohtimiini kysymyksiin. Teksti ei ollut liian kapulakieltä lukiolaiselle luettavaksi saati yläaste-ikäisellekään, ja kuvat piristivät yleisilmettä. Lisäksi aiheittain luokiteltujen sivujen alareunassa oli vielä lisätietoa aiheesta linkkivinkkien muodossa.

Paatokseni tältä päivältä päätän näihin sanoihin: toivon että ainoastaan trendinomaisen suhtautumisen sijasta me nuoret ottaisimme nyt ekologiset elämänarvot kunnolla käyttöön, ja kuitenkaan äärirajoille astumatta pitäisimme ympäristön hyvinvoinnin lähellä sydäntä jokapäiväisessä elämässämme.

Laaja öljypäästö Suomenlahdella

Suomenlahdella on havaittu poikkeuksellisen laaja öljypäästö sunnuntai aamuna 14.10.

Helsingin Sanomat raportoi asiasta kotimaan uutisissa seuraavasti: "Länsi-Suomen merivartioston johtokeskuksessa Turussa havaittiin sunnuntaina aamulla satelliittikuvista epätavallisen laaja öljypäästö Suomenlahdella. Öljy huomattiin aamulla kello kahdeksan jälkeen. Rajavartiolaitoksen valvontakone lähti tarkistamaan öljypäästöä kymmenen aikaan."

Artikkelin mukaan öljyä on levinnyt noin 75 neliökilometrin alueelle ja sen arvellaan olevan kevyttä polttoöljyä. Lautan oheuden takia merivartiosto ei kuitenkaan koe öljyntorjuntatoimenpiteitä tarpeellisiksi.

Öljyn päästänyttä laivaa ei ole tavoitettu eikä tulla todennäköisesti tavoittamaankaan, sillä laivaliikenne Suomenlahdella on suhteellisen vilkasta.

Omalta kannalta öljypäästöjen vaikutus eläimiin huolestuttaa kaikista eniten. Vaikka vaikuttaakin siltä, ettei viime sunnuntaisesta Suomenlahden öljypäästöstä tule koitumaan sen suurempaa tuhoa, pistää se silti miettimään luonnon ja siinä elävien eläinten mahdollista tilannetta.

WWF on perustanut vapaaehtoisten avulla öljyntorjuntajoukot, jotka pyrkivät toimimaan ja auttamaan öljykatastrofien tapahtuessa muun muassa rantojen siivoamisessa ja vahingoittuneiden eläinten hoidossa. Ohessa vielä kuvia vuonna 2006 tapahtuneen Viron öljyturman uhreista.

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Yksityisautot tupruttelevat liikaa

Tiistaina 9. lokakuuta Kouvolan Sanomissa oli mielenkiintoinen Suomen ympäristökeskuksen tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelman päällikön Jyri Seppälän kirjoitus "Suomen yksityisautoilun päästöt pienemmiksi".

Artikkelissa todetaan näin: "Ruotsissa ollaan aloitteellisia jo kuluttajiinkin kohdistuvien päästövähennysten toimeenpanossa, Suomessa sen sijaan on tyydytty pitkälti odottelemaan. Suomi keikkuu ilmastonmuutoksen hillinnän toteutumista seuraavassa CCPI-indeksissä sijalla 36, kaukana muista Pohjoismaista ja niin sanotuista ympäristömyötäisistä maista, joiden seurassa Suomi muissa tilastoissa on totuttu näkemään."

Mitä voisimme tehdä asian hyväksi? Voisimme käyttää joukkoliikennettä, kimppakyytejä, kävelyä ja pyöräilyä enemmän. Kouvola on vain 45 neliökilometrin kaupunki, joten kovin paljon autoa ei pitäisi täällä tarvita. Polttoaineen kulutusta pitäisi vertailla tarkemmin ja pieni polttoaineen kulutus pitäisi jo autoa markkinoitaessa ja ostettaessa nostaa selvemmin myyntivaltiksi. Autoverotus toivottavasti muuttuu niin, että vähän kuluttavista autoista verotus on huomattavasti pienempi kuin paljon kuluttavista citymaastureista yms. bensasyöpöistä.

maanantai 1. lokakuuta 2007

Luvassa lämpenevää

Keväällä YK:n ilmastopaneeli arvioi pohjoisnavan sulavan ilmastonmuutoksen seurauksena vuosina 2050-2100. Nyt lehtitietojen (mm. Kouvolan Sanomat 1.10.2007 s. 24) mukaan Merentutkimuslaitos varoittaa, että sulaminen näyttääkin olevan selvästi ennakoitua nopeampaa. Arvio pohjautuu tuoreimpiin yhdysvaltalaisiin tutkimustuloksiin.

Syyskuussa 2007 pohjoisnavan alueen jääpeite oli pienempi kuin koskaan aiemmin, noin 4,2 miljoonaa kilometriä (keskimääräinen jääpeite syyskuussa 2007 oli 4,3 miljoonaa neliökilometriä, vuosien 1978-2007 keskiarvo 6,7 miljoonaa kilometriä). Huippuvuorten ympäriltä paljastui uusia saaria, joita ei ole merkitty karttoihin, ja joita ei ole edes tiedetty olevan olemassa jään alla. Viimeisimpien kymmenen ja erityisesti viimeisimpien viiden vuoden aikana jääpeitteen sulaminen on kiihtynyt merkittävästi.

Jos vuosien 1978-2007 sulamisvauhti jatkuu samanlaisena, Jäämeri olisi kesäkautena kokonaan sula ensi kertaa noin vuonna 2032, vain 25 vuoden kuluttua! Niin se ikijää katoaa! Onko mikään enää pysyvää?

Lehtitietoja tarkempi analyysi löytyy USA:n lumi- ja jäätutkimuskeskuksen (NSIDC) nettisivuilta: http://nsidc.org/news/press/2007_seaiceminimum/20070810_index.html ja http://nsidc.org/seaice/ .

Miksi pohjoisen ikijään sulaminen sitten on huolestuttavaa?

1) Se vaikuttaa alueen elinkeinoihin, kulttuureihin ja eläimiin. Esimerkiksi jääkarhut kärsivät. Voi jääkarhuraukkoja!

2) Lumi- ja jääpeite toimivat kuin jättiläispeili ja heijastavat takaisin avaruuteen suuren osan auringosta tulevasta lämpösäteilystä. Kun lumi ja jää sulavat, lämpö imeytyykin veteen. Tämä kiihdyttää entisestään ilmastonmuutosta, maapallon lämpenemistä.

3) Jäätikön nopea sulaminen voisi ainakin teoriassa heikentää merkittävästi Golfvirtaa, mistä voisikin olla seurauksena Pohjois-Euroopan (mm. Suomen) kylmeneminen, jopa uusi jääkausi, vaikka muu maapallo lämpenee kasvihuoneilmiön voimistumisen myötä. Tämä seurausvaikutus ei kuitenkaan ole täysin kiistaton eikä läheskään varma.

Erityisesti tuo toisena mainittu seuraus voi olla hyvin vakava. Vaikka jään sulaminen helpottaakin laivaliikennettä, negatiiviset vaikutukset lienevät paljon suuremmat.Kaikkiin näihin ilmastoennusteisiin, myös ennustettuun pohjoisen ikijään sulamiseen, liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä: tietokonemalleissa voi olla virheitä, luonnollista vaihtelua voi olla vaikea erottaa ihmisen vaikutuksista ja myös hiilidioksidin päästörajoitusten tehokkuus vaikuttaa merkittävästi.

Meilläkin täällä Suomessa syys-lokakuun vaihde oli poikkeuksellisen lämmin, paikoin lämpötilat jopa lähellä 20 astetta. Näin lämmintä on tähän aikaan keskimäärin vain pari kertaa vuosisadassa. Toisaalta nyt saamme nauttia jo kolmannesta peräkkäisestä poikkeuksellisen lämpimästä syksystä.

Ihmisen hiilidioksidipäästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen näkyvät jo selvästi, kun tarkastellaan asiaa pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti. Lyhyen ajanjakson ja pienen alueen poikkeuksellisia sääilmiöitä ei kuitenkaan voi laittaa kiistatta ilmastonmuutoksen syyksi. Ne voivat olla myös luonnollista vaihtelua tai johtua ilmastonmuutoksen ja luonnollisen vaihtelun yhteisvaikutuksista. Vaikka ilmasto maailmanlaajuisesti lämpenee, voimme Suomeen saada talvella jopa pitkiäkin paukkupakkasten jaksoja. Jännityksellä odotamme...