Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



perjantai 14. marraskuuta 2008

Vanhankaupunginlahden ahvenista on löydetty eniten tinamyrkkyä Suomessa

Antti Pilke kirjoitti Helsingin Sanomissa 14.11.2008

Vanhankaupungin edustalta on löydetty suuria pitoisuuksia orgaanisia tinayhdisteitä. Elintarvikevirasto Evira on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan lahti on Suomen meri, - ja järvialueista tinayhdisteiden pahiten turmelema. Tina on päässyt vesistöön laivojen ja veneiden pohjamaalista, jota käytetään levien ja pieneliöiden kasvua vastaan. Tämän pohjamaalinkäyttö kiellettiin EU-maihin rekisteröidyissä laivoissa vuoden alussa. Tosin se ei välttämättä heti pienennä tinan määrää vedessä.

Ahvenet sisältävät keskimäärin 181 mikrogrammaa per kilo tinayhdisteitä. Vanhoissa ja suurissa ahvenissa tinapitoisuus oli jopa 500 mikrogrammaa kilossa kalaa. Kalojen elinympäristö vaikuttaa myös tinan määrään sillä kauempana satamasta tinayhdisteitä on vähemmän. Satama, vanha jätelaitos lahden reunalla, vedenpuhdistamo ja kaatopaikka lisäävät tinan määrää rannassa.

Tinayhdisteitä sisältävän kalan syönti vaikuttaa luultavasti elimistön vastustuskykyyn heikentävästi, mutta siitä ei ole varmaa tietoa. Kaloille tina aiheuttaa hormonitoiminnan häiriöitä.

Eviran Hallikaisen mukaan oli hämmästyttävää, että tinapitoisuuksia löytyi myös puhtaina pidetyistä vesistöistä, kuten Östersundomin yläpuolelta Sipoosta.

Toivottavasti tinapitoisuudet lähtevät laskuun kiellon seurauksena, jotta tuonkin alueen ahvenia voidaan jatkossa huoleti syödä. Onneksi kuitenkin tinayhdisteet eivät ole levinneet rannasta kovin voimakkaasti ulapalle, jolloin niiden esiintyvyys ei ole niin laajaa ja ahvenilla on mahdollisuus uida "puhtaammille vesille."

maanantai 10. marraskuuta 2008

Suomen vesistöt saivat pelastussuunnitelman

Suomen vesistöjen tilaa ollaan tulevaisuudessa kohentamassa. Vesistöjen
hoitosuunnitelmilla parannetaan noin puolia Suomen vesistä. Tavoitteena on selvittää vesistön tila, kuormitus ja keino tilanteen kohentamiseksi, sekä pysäyttää veden laadun huononemista. Tämän pitäisi tapahtua 2015 mennessä.

Kuitenkin suurin osa Suomen järvistä ja joista on hyvän ja jatkuvan suojelun ansiosta kunnossa, mutta noin vajaa kolmannesosa järvistä on huonokuntoisia. Myös puolet jokivesistä sekä vähän yli puolet rannikkovesistä osallistuu tähän vesistöjen pelastussuunnitelmaan. Suunnitelmien onnistuessa niiden ekologinen tila paranee huomattavasti.

Vesistöihin kohdistuneita vahinkoja ei pystytä hävittämään nopeasti pitkän kuormitusajan takia. Joten kolmasosa huonossa kunnossa olevista vesistä, saadaan hyväkuntoisiksi vasta vuoden 2015 jälkeen.

Tehokkaampaa ja parempaa hoitoa vaativat maatalouden pilaamat vedet. Maatalouksille olisi siis tärkeää lannoitteiden optimaalinen käyttö, viljelymaiden talviaikainen kasvipeite, suojavyöhykkeet sekä kosteikot. Muun muassa näiden avulla vesistöjen rehevöitymistä voitaisiin vähentää.

Hajakuormituksen ravinnepäästöjä on rehevöitymisen torjumiseksi erityisesti vähennettävä. Haja-asutuksien jätevesihuolloissa olisi tehostettava jätevedenpuhdistukseen kiinteistökohtaisesti.

Mielestäni tämä on hyvä uutinen Suomen vesistöjen kannalta, sillä osa Suomen vesistä on pahasti rehevöityneitä tai saastuneita, esimerkiksi Kymijoki. Myös lukuisat uimavesistöt sisältävät paljon levää, joka estää niissä uimisen. Muun muassa näiden takia vesistöt olisi hyvä saada puhdistettua.

Lähde: Yle, ympäristö