Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



perjantai 8. lokakuuta 2010

Jätevesien puhdistus

Kunnolliseen jätevesien puhdistukseen tarvitaan aina kolme vaihetta: mekaaninen, biologinen ja kemiallinen vaihe.

Mekaanisessa vaiheessa jätevesi johdetaan ritilöiden läpi altaaseen, jolloin suurimmat roskat siivilöityvät vedestä. Tämän jälkeen veden annetaan seistä altaassa, jotta esim. hiekka painuu vettä raskaampana pohjalle, mistä se voidaan kerätä talteen.

Biologisessa vaiheessa hyödynnetään biotekniikkaa. Vesi johdetaan altaaseen ja siihen päästetään hajottajia mm. bakteereita, ameeboja ja sukkulamatoja. Veteen puhalletaan myös voimakkaasti happea, jotta hajoitustoiminnan seurauksena happi loppuisi vedestä. Hajoittajat syövät vedestä orgaanisia ainesosia ja niitä painuu altaan pohjalle, josta ne kerätään talteen. Ne voidaan joko polttaa, jolloin saadaan energiaa, kompostoida maa-aineeksi tai mädättää anaerobisesti, jolloin syntyy metaania, josta saadaan energiaa. Osa hajoittajista kierrätetään uudelleen veteen jatkamaan hajotustoimintaa.

Veteen on vielä kuitenkin jäänyt ravinteita, kuten typen ja fosforin yhdisteitä, jotka aiheuttavat liiallisina pitoisuuksina vesistöjen rehevöitymistä. Siksi tarvitaankin vielä kemiallinen puhdistusvaihe. Suurin osa fosforista puhdistuu, kun veteen laitetaan alumiinin tai raudan yhdisteitä, joiden kanssa reagoituaan fosforin yhdisteet painuvat pohjalle, josta ne voidaan kerätä talteen. Typen yhdisteitä hapetetaan vähemmän haitalliseen muotoon, ja suurimmissa laitoksissa typen yhdisteet voidaan nitrifikaatio-denitrifikaatiobakteerien toimintaa hyödyntäen muuttaa typpikaasuksi. Typpeä ei pienemmissä voimaloissa saadakaan täysin pois vedestä.

Lähteet Ympäristö
Pyhä-Luosto Vesi
(BIOS 3 s.105)

torstai 7. lokakuuta 2010

Veden tuhlaus

Suomella on runsaat vesivarat, mutta silti veden tuhlaus ei ole kannattavaa, koska veden kulutuksen lisääntyessä myös jäteveden määrä lisääntyy. Vettä säästettäessä vähennetään puhdistukseen kuluvia kemikaaleja sekä lämmittämiseen ja pumppaamiseen kuluvaa energiaa. Veden lotraamista kannattaa välttää paitsi talousseikkojen vuoksi, myös siksi, että sillä on yhteys ilmastonmuutokseen. Suomen kasvihuonepäästöistä noin kolmannes tulee asumisesta ja tuosta energiamäärästä keskimäärin 10-20% poistuu käyttämättömänä valumalla alas viemäristä.

Peseytymisessä kannattaa välttää ammekylpyjä, sillä ne kuluttavat viisi kertaa niin paljon vettä, kuin suihkussa käyminen, vaikka totta kai myös suihkujen vedenkulutuksessa on suuria eroja. Tuhlailun loppuminen säästää erityisesti ympäristöä ja rahaa, joten olisi hyvä miettiä, kuinka kauan kuluttaa aikaa suihkussa käydessään. Nimittäin puhtauden kannalta lyhyt suihku on aivan yhtä tehokas kuin pitkä.

Jos peset astioita käsin, muista että et koskaan tee sitä juoksevan veden alla. Se on nimittäin kaikkein tuhlailevin tapa pestä astiat. Taas jos käytät astianpesukonetta, on suositeltavaa pestä vain täysiä koneellisia.

Myös ruuan pois heittämistä voidaan pitää veden tuhlauksena, sillä ruuan kasvattamiseen ja tuottamiseen kuluu uskomattomia määriä vettä.

Voisit siis joskus miettiä, kuinka omalla kohdallasi vähentäisit veden tuhlausta ja estäisit näin omalta osaltasi ilmastonmuutoksen etenemistä.

Ihminen tarvitsee vettä

Ihmisen kehossa on vettä 60-70%, joten on luonnollista, että vesi on elämämme edellytys. Vettä tulisikin saada päivittäin keskimäärin 2,5 litraa, josta juodun veden osuus on noin 1-1,5 litraa. Fyysinen rasitus, esimerkiksi urheilusuoritus, nostaa veden tarvetta. Myös kuumalla ilmalla vettä tulisi nauttia normaalia enemmän. Ihmiskehossa vettä on esimerkiksi kudoksissa, veressä sekä ruoansulatusnesteissä. Vettä poistuu elimistöstä hien, virtsan, ulosteen ja hengityksen kautta.

Vedellä on useita tärkeitä tehtäviä ihmiskehossa. Se on tärkein elimistön lämpötilan säätelijä ja ylläpitää eri aineiden välistä tasapainoa ja happamuusastetta. Veden mukana ravintoaineet imeytyvät suolistosta soluihin ja kudoksiin. Munuaiset poistavat veden avulla kuona-aineet pois elimistöstä virtsan mukana. Lisäksi vesi on osallisena monissa elintärkeissä kemiallisissa reaktioissa elimistössämme.

Elimistön veden tarve ilmenee janon tunteena, jota hormonit säätelevät. Jos ihminen ei juo tarpeeksi, vaarana saattaa olla nestehukka. Jo 10% nestehukka voi olla hengenvaarallinen, joten siksi nesteitä kannattaa nauttia riittävästi. Liiallinen veden juonti ei kuitenkaan ole terveellistä. Siitä voi seurata vesimyrkytys, jolloin veden natriumpitoisuus laskee vaarallisen alhaiseksi. Vesimyrkytystä ei kuitenkaan saa aivan huomaamatta, sillä sen aiheuttamiseksi tulee juoda 5-10 litraa nesteitä.

Suomessa vesi kannattaa ottaa suoraan hanasta. Hanavetemme on hyvälaatuista ja puhdasta, ja ennen kaikkea, se saastuttaa vähemmän kuin kalliit pullovedet. Vesi on paras janojuoma, se ei sisällä energiaa eikä vahingoita hampaita.

tiistai 5. lokakuuta 2010

Eläinten viikko 4.-10.10.2010

Kuvan lähde: Irti mun munista

Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa, jonka aluksi juhlittiin maanantaina eläinten päivää. Päivän järjestämisen aloitti Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä toiminut Constance Ullner jo vuonna 1909. Silloin Helsingissä suurimpana ongelmana olivat näännyksiin ajetut hevoset, nyt hylätyt kissat, koirat ja kanit. Myös kansainvälinen eläinten päivä järjestetään vuosittain 4. lokakuuta, joka on Franciscus Assisilaisen muistopäivä. Italialainen Franciscus Assisilainen (synt. 1181/1182, kuoli 1226) on katolisen kirkon mukaan eläinten suojelupyhimys. Assisilaisen sanoin: "Niin kauan kuin maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa."

Eläinten viikon erityisteemana tänä vuonna ovat sikojen oikeudet, joista löytyy lisätietoa Sikatieto-sivustolta. Sivuston ovat tuottaneet Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ja Eläinsuojeluliitto Animalia ry opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Lisäksi erityinen Irti mun munista -kampanja ottaa kantaa häkkikanaloihin.

Tällä viikolla on (perjantaina 8.10.2010) myös hiljaisuuden päivä. Kuulosuoja.fi ja Kuuloliitto sekä Tinnitusyhdistys tarjoavat faktatietoa kuulovaurioista (mm. tinnitus) ja niiden aiheuttajista. Musiikille omistetulta Kuulosuoja.fi-sivuston alasivulta näkee esimerkiksi erilaisten soittimien aiheuttamat melutasot. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuuloliiton tiedotteen mukaan myös kodinkoneilla voi olla merkittävä vaikutus meluvaurioiden aiheuttajina. Keittiöstä on tullut kodin meluisin paikka! Monet harrastuksetkin voivat altistaa kovalle melulle.

Mitä eläinten oikeudet merkitsevät sinulle? Millaisia ajatuksia (puolesta ja vastaan) em. kampanjat (Sikatieto, Irti mun munista, Eläinten viikko) sinussa herättävät?

Mitä hiljaisuus merkitsee sinulle? Onko hiljaisuus katoava luonnonvara ja miten voisit itse vaikuttaa asiaan?

Voit lähettää vastauksia em. kysymyksiin tämän blogikirjoituksen kommentteina alla olevasta "kommenttia"-linkistä.