Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Teiden suolaa kulkeutuu edelleen pohjavesiin

Helsingin Sanomien uutisessa 19.10.2010 kerrotaan, että Suomesta löytyy edelleen suolaantuneita pohjavesiä. Tiesuolaa kulkeutuu edelleen paikoin pohjavesiin, vaikka asiaan on pyritty puuttumaan jo pitkään. Teiden rakentamisen yhteydessä pohjavesialueille on rakennettu suojauksia, alun perin estämään mm. öljyvahinkoja, mutta myöhemmin myös estämään suolan valumista pohjavesiin. Suojausten rakentamisessa on tehty kuitenkin virheitä, eivätkä suojaukset aina toimi. Esimerkiksi Nurmijärven Valkojalla oli viime vuoden mittauksissa suolaa pohjavedessä 50 - 150 mg litrassa, vaikka suositusten mukaan kloridia saisi olla korkeintaan 25 mg litrassa. Valkojalla on tehty pohjavesisuojaus ja sitä on uutisen mukaan myös korjattu. Silti pohjaveden kloridipitoisuudet ovat nousseet. Pohjaveden normaali kloridipitoisuus on sisämaassa 1-5 mg litrassa.

Teiden suolauksessa käytetään normaalia ruokasuolaa, natriumkloridia, jolla teiden liukkautta alettiin torjua jo 1950-luvulla. Suolalla sulatetaan tien pintaan muodostuva jää tai tamppaantunut lumikerros. Tiehallinnon mukaan suolaa käytetään lähinnä vain vilkkaimpien teiden liukkauden torjunnassa. Maantieverkkoa on Suomessa noin 78 000 kilometriä. Suolaa käytetään pääsääntöisesti noin 6 500 tiekilometrillä. Suolan käyttö lopetetaan, kun pakkasta on enemmän luin 4-6 astetta.

Syynä pohjavesien suolaantumiseen on myös suolan määrä. Vuonna 1990 suolaa kylvettiin maanteille 157 000 tonnia. Nyt määrä on noin 80 000 - 90 000 tonnia vuodessa. Pohjavesialueiden puhdistuminen suolasta on yhtä hidasta kuin suolaantuminenkin: se voi kestää jopa kymmeniä vuosia, vaikka suolan kulkeutuminen pohjaveteen estetään.

Sinänsä veteen liuennut suola ei ole terveysriski, vaan haitat ovat välillisiä. Suola ruostuttaa putkistoja ja metalleja pääsee liukenemaan juomaveteen.

Liukkauden torjunnassa suolan kylvämiselle ei ole yhtä halpaa ja tehokasta vaihtoehtoa. Biologisesti hajoavaa kaliumformiaattia on HS:n uutisen mukaan kokeiltu joillakin pohjavesialueilla.

Itse huomaan teiden suolauksen, kun pitkän matkan ajon jälkeen astun ulos autosta: harmaa kuorrutus pinnoittaa auton kylkiä. Ei liene auton pelleillekään hyväksi…

HS 19.10.2010 ”Suomesta löytyy edelleen suolaantuneita pohjavesiä”

www.tiehallinto.fi

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Yrityksille vastuu pakkausjätteistä

Vuodessa ihminen tuottaa valtavan määrän jätettä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain reilut 70 miljoonaa tonnia jätettä eli noin 14 000 kiloa asukasta kohti. Määrään eivät sisälly maataloudessa hyödynnetty lanta eivätkä metsään jätetyt hakkuutähteet. Tuottajavastuulla tarkoitetaan jätehuollossa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Tuottajavastuu koskee tällä hetkellä esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteita, autoja, akkuja ja paristoja ja sanomalehtiä.

Helsingin Sanomissa 16.10.2010 julkaistun uutisen ”Yritysten pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta” mukaan hallitus ehdottaa jätelakia muutettavaksi niin, että pakkausjätteen tuottajien pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden kuluttua. Lain tarkoituksena on yksinkertaisesti vähentää jätteiden määrää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lasin, metallin, kartongin, muovin ja muiden pakkausjätteiden kierrätyspisteiden määrää lisätään kunnissa. Myös harvaan asutuille alueille tulee lisää kierrätyspisteitä. Ympäristöministeriön ylijohtajan Pekka Jalkasen mukaan tuottajia vaaditaan järjestämään vähintään yksi kierrätysastia jokaiseen kuntaan ja tietty määrä kierrätyspisteitä tiettyä asukasmäärää kohden, esimerkiksi yksi kierrätyspiste aina 5000:ta asukasta kohden.

Jätelaki määrittelee velvoitteet yleisellä tasolla, tarkemmat vaatimukset kirjataan myöhemmin asetuksiin, joita luonnostellaan parhaillaan. Jätelain mukaan ensisijaista on jätteiden synnyn estäminen, sitten hyödyntäminen ja viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden kippaaminen kaatopaikalle. Jätteiden kirjapito- ja ilmoitusvelvoitteita niin ikään kiristetään ja valvontaa lisätään.

lähteet:

http://www.ymparisto.fi/

HS 16.10.2010 ”Yritysten pitää kerätä pakkausjätteensä kuluttajilta”