Tämä on Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssin blogi.
Koulun viralliset kotisivut löydät tästä linkistä ja opettajan henkilökohtaisen blogin täältä.



lauantai 1. joulukuuta 2012

Opiskelijapalautteita ympäristöekologian kurssista

Säilöttyjä unelmia: karuja ihmis- ja eläinkohtaloita



Elokuvatraileri Filmtrailer.com in kanssa

Syksyn 2012 ympäristöekologian kurssin aluksi osa opiskelijoista kävi katsomassa Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston Mediamajassa yleisönäytöksenä esitetyn "Säilöttyjä unelmia" -elokuvan. Tässä opiskelijoiden kurssipalautteita elokuvasta:

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' oli dokumentti säilyketölkin ja sen sisällön matkasta kaupan hyllylle. Siinä kuvattiin ihmisten ankeita oloja ja myös eläinten raakaa kohtelua. Itse olin vaikuttunut siitä, ettei mitään kaunisteltu. Eläinten huonot olot ja teurastukset näytettiin. Tämä todennäköisesti sai ihmiset miettimään lihansyöntiä tai sitten sitä, miten voimme parantaa eläinten olosuhteita. Elokuva sai myös miettimään, miten voimme parantaa toisten ihmisten olosuhteita, esimerkiksi kaatopaikalla elävien ihmisten olosuhteita. Itse pidin dokumentista ja se sai myös minut miettimään.”

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' on ruuan, yksityiskohtaisemmin purkkivalmisteiden, valmistamisesta kertova ja ihmisten elämänoloihin paneutuva mielenkiintoinen katselukokemus. Tässä elokuvassa näytetään, kuinka paljon raaka-aineita ja aikaa menee kaupasta löytyvän säilykkeen valmistamiseen ja millaisia ihmisiä työskentelee tämän valmistusprosessin eri vaiheissa. Omalla tavallaan pidin tästä elokuvasta, koska se näyttää hyvin, mitä oikeasti tavaroiden valmistuksen takana piilee, eikä jätä sitä vain siihen, kuinka helppoa tällaisen säilykkeen saanti kaupan hyllyltä on – ja suhteellisen halvalla. Elokuva oli myös hyvin erilainen kuin elokuvat ja dokumentit, joita olen aikaisemmin katsonut. Ihmisten tarinat olivat myös hyvin mielenkiintoisia. Sai tietää heidän taustaansa ja kuinka tai miksi he ovat tekemässä tätä työtään. Huonoksi sanoisin hyppimisen; ensin oltiin paikassa A, mentiin paikkoihin B ja C, sitten palattiin taas A:han. Se teki välillä katsomisesta sekavaa. Toinen huono puoli ainakin henkilökohtaisesti oli eläinten tappaminen, mitä ei kestänyt katsoa. Kokonaisuutena elokuva oli mielenkiintoinen ja herätti kyllä ajattelemaan. Tarinoiden ansiosta se sai tajuamaan, kuinka paljon tarvitaan tavaroiden valmistamiseksi.”

”Elokuva 'Säilöttyjä unelmia' oli melko huono. Ihmisiä pyrittiin sympatisoimaan, mutta ainakaan minua ihmisten 'synkät kohtalot' eivät juuri kiinnostaneet. Eläinten kohtelusta sai todenmukaisen kuvan, mutta silti otokset olivat erittäin raakoja. Elokuvakokemukseen vaikutti myös se, ettei tekstityksiä nähnyt lukea muiden takaa ja kielet olivat tuntemattomia. Myös äänet olivat huonot, ja elokuva oli liian pitkä.”

”Kävin katsomassa elokuvan 'Säilöttyjä unelmia'. Se kertoi säilykepurkin ja sen sisällön matkasta meidän kauppoihimme. Elokuva antoi miettimisen aihetta. Ennen elokuvan näkemistä minulla ei ollut harmainta aavistustakaan raaka-aineiden alkuperästä. Pieni järkytys oli se, että raaka-aineet tulevat niin eri puolilta maailmaa vain yhden säiulykepurkkimuonan takia. Elokuvan haittapuolena oli ehkä lievähkö pitkäveteisyys. Kaikista raaka-aineiden tuottajista kerrottiin pitkät tarinat. Jos elokuva olisi ollut hieman tiiviimpi, sen sanoma olisi iskostunut katsojien päähän paremmin. Nykyisessä muodossaan elokuvan lopussa iski pieni väsymys, mikä taas vaikuttaa keskittymiseen ja sitä kautta ajattelemiseen. Tärkeä voimakeino elokuvasa oli eläinten kohtelun näyttäminen. Se antoi varmasti monelle katsojalle ajattelemisen aihetta. Myös minulle.”

”Kävin katsomassa elokuvan 'Säilöttyjä unelmia', joka esitettiin maakuntakirjaston Mediamajassa. Elokuvaan mennessäni ajattelin, ettei elokuva ole mielenkiintoinen, mutta kun elokuva alkoi, kiinnostuin heti ja seurasin tarkasti koko elokuvan. Elokuvasta minulle jäi päällimmäisenä mieleen eläinten tappaminen. Ne olivat elokuvan kannalta tärkeitä, koska niiden avulla katsoja saatiin ymmärtämään, mistä on kyse. Huonojakin puolia elokuvalla oli. Elokuvassa oli keskellä tylsä vaihe, jolloin elokuva ei edennyt mihinkään. Myös eläinten tappamista olisi voitu edes vähän sensuroida. Huomasin elokuvan aikana, etteivät kaikki edes pystyneet katsomaan sitä kokonaan, koska kaikki näytettiin niin suoraan. Mitään ei jätetty näyttämättä. Kaiken kaikkiaan elokuva on katsomisen arvoinen, jos on pohtinut, mistä ruoka ja liha ovat peräisin, millaisissa olosuhteissa eläimet kasvavat ja kuinka suuren hiilijalanjäljen ne saavat aikaan. Suosittelen elokuvaa siis kaikille, jotka ovat kiinnostuneet maataloudesta ja biologiasta! ****”

Webinaari ilmastonmuokkauksesta

Filosofian tohtori Hannele Korhosen webinaari "Lyhyt katsaus ilmastonmuokkaukseen" 8.11.2012.
Marraskuun alussa saimme nauttia suorasta webinaarista (live-luennosta netin kautta), jossa Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen kertoi ilmastonmuokkauksesta. Webinaari oli osa TULUVAT-hanketta. Kouvolan Lyseon lukion 110-vuotisen historian ilmeisesti ensimmäinen webinaari ihastutti opiskelijoita:

”Nykyaika on toden totta kohdannut Lyseon lukion! Kouvolan Lyseon lukion opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua luennolle, joka pidettiin toisesta kaupungista Internet-yhteyden avulla. Luennon piti Ilmatieteen laitoksen tutkija Hannele Korhonen ja aiheena oli ilmastonmuokkaus. Luennolla käytiin läpi muutamia ideoita, joilla voitaisiin estää maapallon lämpenemistä. Näistä kahteen keskityttiin eniten, koska niiden toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavinta. Korhonen kertoi laajasti ilmastonmuokkaussuunnitelmista. Esitystä oli myös mukava seurata, koska opiskelijoille annettiin paperiversiot kuvista, joita Korhonen näytti Internetin kautta. Tämä oli ensimmäinen webinaarini, eikä minua haittaisi, vaikka näitä olisi enemmänkin. Kuva- ja ääniyhteys toimivat hyvin ja yleisön kysymyksetkin otettiin huomioon. Toisaalta vierailevat luennoitsijat ovat yhä suosiossani.”

"Haluaisin vielä antaa positiiviset kommentit web-luennosta, joka oli jokaisen minuutin arvoinen. Puhuja esitti asiat selkeästi ja johdonmuksisesti, mistä tietysti aiheen lisäksi tykkäsin tosi paljon (tuli taas sellainen 'ah, yliopisto' -hetki)."

Vierailevat luennoitsijat

Norppakuvaaja Juha Taskinen esiintyi 5.11.2012 kahteen kertaan omassa koulussamme sekä kertaalleen kirjaston Mediamajassa, jossa kaksi opiskelijaamme haastatteli Taskista. Kuva: Sami Hammouda, Mediamaja.
Eniten kiitosta saivat vierailevat luennoitsijat. Meillä kävi esitelmöimässä mehiläistenhoitaja ja eläinoikeusjärjestön edustaja. Kohokohtana saimme vieraaksemme myös norppakuvaaja Juha Taskisen. Illalla kaksi opiskelijaamme vielä haastatteli Taskista kirjaston Mediamajassa.

Opintoretki Hartwallin tehtaille

Limsapullojen aihioita, joista kuumassa paineilmalla puhaltamalla saadaan muotin avulla tehtyä virvoitusjuomapulloja.
Kurssin lopuksi vierailimme 30.11.2012 Hartwallin Lahden tehtailla. Tavanomaisen tuotantolaitoskierroksen ja maistiaisten lisäksi saimme nauttia erityisluennosta, jossa esiteltiin Hartwallin ympäristövastuuta. Hartwallin tehdas Lahdessa on yksi maailman automatisoiduimpia virvoitusjuomatehtaita.

Valmistetun tuotteen vesijalanjälki on noin kolminkertainen lopputuotteen määrään verrattuna eli virvoitusjuomalitran valmistamiseen on kulunut noin kolme litraa vettä, mikä on yksi maailman tehokkaimmista luvuista. Yhden virvoitusjuomapullollisen hiilijalanjälki on noin 200 grammaa. Maustamattoman pullotetun kivennäisveden hiilijalanjälki on noin 38,4 grammaa (hiilidioksidiekvivalentteina) per 0,5 litraa.

Makeutusaine stevia tuodaan Etelä-Amerikasta ja Pepsin makusiirappi Isosta-Britanniasta. Tölkit tulevat kokonaisina (kansi irti) lähinnä ulkomaisilta tehtailta. Muovipullot tulevat pieninä aihioina (kuva), joissa kierteet ovat valmiina. Muovipullosta puolet voi olla kierrätettyä muovimateriaalia, kun taas tölkkien alumiinia on mahdollista kierrättää lähes loputtomasti. Käytetyistä muovikorkeista voidaan valmistaa esimerkiksi fleece-kangasta. Yksi lasipullo kiertää hieman yli 30 kertaa eli se voi olla kierrossa vaikkapa 30 vuotta.

Kirja-arvosteluja


Oppikirjojen lisäksi opiskelijat lukivat myös kaunokirjallisia teoksia, joissa käsitellään ympäristöekologisia aiheita, esimerkiksi ilmastonmuutosta ja eläinten oikeuksia. Näin pääsimme tarkastelemaan sitä, kuinka tieteellisiä asioita käsitellään romaaneissa ja kuinka kaunokirjallisilla teoksilla on mahdollista vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Seuraavista kirjoista julkaisimme arvosteluja myös nettisivuillamme:

-Risto Isomäki: Herääminen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Risto Isomäki: Litium 6 (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Antti Tuomainen: Parantaja (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Johanna Sinisalo: Linnunaivot (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eija Lappalainen & Anne Leinonen: Routasisarukset (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Carl Honoré: Slow - Elä hitaammin (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Colin Beavan: Ekovuosi Manhattanilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Alan Weisman: Maailma ilman meitä (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Stephen Mills & Roger Fouts: Simpanssini Washoe - yhteinen matkamme (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Shirley C. Strum: Melkein ihmisiä - matka paviaanien maailmaan (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Dian Fossey: Sumuisten vuorten gorillat (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Eugene Linden & Francine Patterson: Koko - puhuva gorilla (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Perheeseemme kuuluu leijona (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Joy Adamson: Elsa perustaa perheen (arvostelu löytyy tästä linkistä)
-Veikko Huovinen: Puukansan tarina (arvostelu löytyy tästä linkistä)

Ei kommentteja: